<
Sivut vaativat toimiakseen Javascript-tuen




Pursuit v. Kings



Kuvat vaativat toimiakseen Javascriptin

http://i163.photobucket.com/albums/t299/capuchino2/Capeuc/shet3-2.jpga Kuvat vaativat toimiakseen Javascriptin Kuvat vaativat toimiakseen Javascriptin


Perustiedot

 VIRALLINEN NIMI   Pursuit v. Kings   SUKUPUOLI   Ori
  AKA   Pursuit   SÄKÄKORKEUS   92 cm
  REKISTERINUMERO   VH-   OMISTAJA   Bia
  IKÄ   s.12.8.2010 *   KASVATTAJA   Alexiina C. / Kings Road
  ROTU   Shetlanninponi   KOTITALLI   Capeuc



* Ikääntyy seuraavasti

13.8.2010 3v
14.8.2010 4v, jonka jälkeen 1 IRL vuosi = 1 virt. vuosi.


Pursuit on koulu/valjakkopainotteinen, ja on koulutustasoltaan tällä hetkellä Ko HeA Re 60cm + vaativa valjakko

Luonne



Lämpimänä loppukesän iltana syntyi pitkään suunniteltu ja paljon odotettu pieni varsa Kingsroadiin. Ensimmäistä kertaa pystyyn haparoidessaan pieni ori katseli hämmästyneenä ympärilleen, mihinkäs sitä nyt on putkahdettu!
Jo Pursuitin ollessa pikkuvarsa oli itsestään selvää, että tämä komea pikkuori sulattaisi vielä monta sydäntä ystävällisellä luonteellaan ja miellyttävällä ulkomuodollaan.
Vieroituksen jälkeen ori siirtyi minulle, vihdoin! Siitä lähti yhteinen taipaleemme, toivottavasti pitkä sellainen.

Pursuit on luonteeltaan yleisesti ottaen melko tasainen ja kuuliainen ori, vaikkakin myös tältä poniorilta löytyy omat persoonalliset toimintamallinsa. Poni on todella mukava pieni seuralainen, kulkee vierellä ilman naruja vihreitten laiduntenkin läpi, ja on aivan unelma käsitellä. Aamuisin tallin oven avatessa on tämä seurallinen ori usein jo kurottelemassa karsinan oven yli odottaen rapsutuksia muiden sen sijaan hötkyillessä aamuruuan perään. Pursuit on hyvin läheisyydenkaipuinen poni, ja nauttii suuresti rapsuttelusta ja kaikenlaisesta puuhailusta, oli se sitten harjattavana olemista taikka vain tarhasta pihatöitä tekevien ihmisten seuraamista ja heille juttelua.

Ori on hyvin maltillinen, eikä sillä ole tapana hoppuilla turhia. Hoitaessa se seisoo esimerkillisesti, välillä höristen tai hamuillen hoitajansa hihaa, mutta jaksaa huomiosta nautiskellen. Kuten sanoin, taluttaessa ori on aivan ihana, kulkee nätisti vierellä rynnimättä tai hidastelematta. Täysin ongelmaton hoitaa, eikä omaa huonoja tallitapoja. Tallinomistajan unelma! Ori on myös loistava tarhakaveri nuorille oreille ja ruunille, sen rauhallisuus ja rajaton kärsivällisyys mutta tarpeen tullen jämäkkyys tekee siitä hyvän opettajan nuorille. Jos toinen hevonen alkaa Pursuitille kukkoilemaan, katselee se aikansa toisen keikarointia kärsivällisesti, mutta jos toisen käytös menee orin mielestä yli, se kyllä näyttää toiselle paikkansa. Pursuit on yleensä hyvin korkealla lauman hierarkiassa, muttei tavoittele johtajanpaikkaa voimalla, vaan välillä ajautuu sille paikalle vain rauhallisuudellaan ja viisaudellaan.
Ratsastaessa Pursuit on yleensä hyvin kuuliainen ja rehellinen, eikä helposti jännity vaikkei ratsastaja olisikaan itse aivan rento esimerkiksi kilpailutilanteessa. Ori korjaa paljon ratsastajan virheitä, ja onkin hyvin helppo ratsu sileällä.

Maastoilusta Pursuit nauttii, ratsastaen sekä ajaen. Ori ei välitä ajoneuvoista, kunhan eivät kaahota ohi, silloin voidaan jo ottaa pari pientä sivuaskelta protestiksi. Pitkät maastolenkit ovat orin mieleen, ja vielä parempi jos kesällä pääsee kahlaamaan, siinä tapauksessa ori on aivan innoissaan, eikä ratsastaja yleensä säily kuivana näillä reissuilla, välillä luulen että ori tahallaan kuopii…

Esteillä Pursuit on yleensä tasaisen eteenpäinpyrkivä, mutta joskus poni voi innostua liikaa, jolloin ratsastajan täytyy kiinnittää tavallista enemmän huomiota teihin ja askeleisiin. Pursuitilla on matkaavoittava askel, jonka ansiosta radan ajat ovat välillä aivan uskomattomia. Ketteräkin poni on, ja nopea reagoimaan apuihin ja tilanteisiin. Poni yrittää parhaansa miellyttääkseen ratsastajaa, eikä se pidä epäonnistumisista. Estepuomin jos Pursuit huomaa tipahtaneen, voi kuulua harmistunut hirnaisu tai paha mulkaisu puomin suuntaan.

Kilpailutilanteessa ori on todella mukava pakkaus vähän vähemmänkin kokeneelle, sillä se ei turhia hötkyile, mitä nyt saattaa pörhistellä kun tietää olevansa aivan hiton komia varsinkin puunattuna. Ori rakastaa esiintymistä, mutta malttaa silti kuunnella ratsastajaa, jopa paremminkin kuin kotona jossa saatetaan hieman lipsua, mutta radalla ori koittaa näyttää parastaan, miksi ei kun on niin paljon tyttösiä katselemassa?

Voit saada lisää selville pursuitin luonteesta lukemalla kuulumisia, valmennuksia ja muita tarinoita sivun lopusta (:




Sukutaulu



   i. Frein Ichabod
ii. VIR MVA Ch Telperien Dei, KTK-I YLA-3 iii. VIR MVA Ch Ingor of Yavetil, YLA-2, KTK-II
iie. Sift's Julie
ie. Kendra v. Raad, YLA-3 VVJ-II iei. Ch Skovdigets Startpaket, KTK-III
iee. VIR MVA Ch Skovdigets Pandora , KTK-III
   e. Giraffin
ei. Veikeän Knut eii. Bomber Jet
eie. Vanity Twist
ee. Frein String-Bikini eei. Drakedram v.d. Stern's
eee. Arcadia v.d. Lov



Sukuselvitys



i. Frein Icharod on rautiaankirjava estepainotteinen ori, joka on luonteeltaan reipas ja rehellinen. Orilta löyty useita kymmeniä sijoituksia esteratsastuksesta sekä valjakkoajosta. Ori on periyttänyt ainakin tälle jälkeläiselleen hyvää luonnettaan.

ii. VIR MVA Ch Telpërien Dei (KTK-I, YLA3) on todella uljas rautiaanpäistärikko ori, joka on urallaan menestynyt erittäin kiitettävästi. Ori on kertänyt satoja kilpailuita, joten ainakin minä olen sitä mieltä että tämä herraskainen on todellakin tittelinsä ansainnut. Ori on hyvin kaunisrakenteinen, ja hieman erikoinen väriltäänkin, ja toivon että tämä väritys tulee toistumaan Pursuitin jälkeläisissä.

ie. Kendra v. Raad oli koulu sekä estepainotteinen tamma, joka uransa aikana ansaitsi kymmeniä sijoituksia ERJ- ja VVJ:n alaisissa kilpailuissa. Tamma periytti Pursuitille asti rauhallista luonnettaan, mutta onneksi tamman tapa testailla ratsastajaa on jäänyt matkan varrella pois.

e. Giraffin on King’s Roadin tummanruunikko valjakkopainotteinen tamma, joka periyttää jälkeläisilleen tottelevaista ja hempeää luonnetta, sekä tasapainoisia askellajeja. Tamma toimii lähinnä tuntiponina, mutta sukunsa puolesta sillä olisi potentiaalia vaikka kuinka pitkälle.

ei. Veikeän Knut on itsepäinen ja hieman kuriton valjakko/koulupainotteinen ori, jolta Pursuit on värityksensä perinyt.

ee. Frein String-Bikini on rautias valjakko/koulupainotteinen tamma, joka on kiltti hoitaa sekä käsitellä. Se toimii mainosti niin yksikköluokissa kuin parivaljakossa, koulukentällä kuin esteillä.



Kilpailukalenteri


Sijoitukset


Vuosi Laji/Kutsu Sijoitus
2010 KRJ 1/50
2010 KRJ 1/100
2010 VVJ 6/50
2010 VVJ 1/50
2010 KRJ 4/50
2010 KRJ 3/50
2010 KRJ 4/50
2010 KRJ 1/100
2010 KRJ 2/30


(Näet kaikki kilpailut klikkaamalla tästä)



Kuulumisia, valmennuksia, tapahtumia...


18.11.2010 Kouluvalmennus
Tuiskun keskellä kävelimme maneesiin, jossa ratsastaja nousi varusteet tarkistettuaan Pursuitin selkään. Alkukäyntien aikana kyselin erityistoiveita ja kerroin suunnitelmani valmennuksen kulusta, olimme samaa mieltä siitä että mitä on syytä treenata ja ratsastaja esitti toiveen vastalaukka-harjoituksesta. Kymmenen minuutin melko vapaan kävelyn jälkeen kehotin ratsastajaa ottamaan ohjat, ja ratsastamaan jokaisen kirjaimen kohdalle voltin, paitsi L:ään ja C:hen pysähdykset. Ensimmäisellä kierroksella voltit olivat asianmukaisesti suuria ja taivutus vähäistä. Lisäsimme tehtävään askeleen pidennyksen volttien välillä, sekä askeleen lyhentämisen voltilla, tätä harjoitusta jatkoimme pari kierrosta kumpaankin suuntaan. Näin pitkät alkukäynnit ajattelimme olevan tarpeen Pursuitin pienen tauon sekä kolean ilman vuoksi. Toistimme seuraavaksi tehtävää ravissa ja Pursuit taipui oikein esimerkillisesi, mutta pysähdyksien kanssa oli hieman ongelmaa alkuun kunnes pursuit hieman lämpeni ja innostui enemmän liikkumisesta. Jatkoimme harjoitusta kunnes Pursuit liikkui oikein mukavasti, rennoin ja ratsastajan haluamin askelin. Välikäyntien aikana kehotin ratsastajaa tarkkailemaan hartioidensa asentoa käännöksissä, hän oli hieman vino hetkittäin vasemmalle. Hetken päästä kehotin häntä jälleen ottamaan ohjat, siirtymään ympyrälle ja selitin seuraavan tehtävän, joka sisälsi ympyrällä avotaivutusta ensin sisään-, sitten ulospäin siten että avotaivutusta kuljettiin neljäsosa ympyrästä sisäänpäin, neljäsosa suoraan, neljäsosa ulos jne. Ratsukko suoriutui tehtävästä käynnissä oikein mallikelpoisesti. Huomasin Pursuitin olevan tänään erityisen kuuliainen, ehkäpä tarhassa riekkuminen muiden kanssa lumea ihastellen oli vienyt herralta terävimmän särmän pois kokonaan, ken ties. Tehtävää jatkettiin ravissa, jossa jouduin välillä huomauttamaan ratsastajaa hartioidensa asennosta, ja puolipidätteistä. Pursuit toimi kuten junan vessa kumpaankin suuntaan, ja kehotin ratsastajaa kävelemään uraa pitkin hetken aikaa kun selitin seuraavan tehtävän. Tehtävänä oli Nostaa laukka C:stä, laukata ympyrä vasempaan kierrokseen, ja jatkaa pitkälle sivulle loivaa kiemurauraa toiseen päätyyn saakka. Ratsastaja otti muutaman laukannoston, ja lähti sitten tehtävälle. Pursuit nosti tapansa mukaan laukan erittäin mielellään, mutta ympyrällä ratsastajalla oli hieman vaikeuksia pitää tasainen tempo. Kiemuraura meni mallikkaasti puoleen väliin, jolloin Pursuit tipahti raville, kehotin ratsastajaa koittamaan uudestaan ja tällä kertaa kertomaan selkeämmin ponille että haluaa sen jatkavan vastalaukassa kirjaimeen asti. Tällä kertaa ratsukko suoriutui oikein mallikkaasti. Harjoitusta toistimme molempiin suuntiin kunnes olimme molemmat täydellisen tyytyväisiä. Loppuravien aikana Pursuit venytteli oikein tyytyväisen näköisenä eteen-alas, eikä pää noussut käyntiin siirtyessäkään. Hyvin venytelty ja rento poni ratsastuksen päätteeksi kertoo myöskin ratsastajan onnistuneen. Juttelimme loppukäyntien aikana tunnista, sekä siitä että Pursuit todellakin on valmis HeA-tasolle rodustaan huolimatta, mietimme vain sitä, että kuinka tuomarit näkevät ponin liikkeen kummastellessaan sen kokoa. Pursuitilla on komeat liikkeet shettikseksi, vaikken uskokaan niiden riittävän hyville sijoituksille enää tätä suuremmilla tasoilla.
Valmennus oli oikein onnistunut, ratsastajalla sekä ponilla oli hyvä päivä, mikä teki myös valmentajan päivästä paremman (:

16.11.2010
Orilla on jo rutkasti kilpailuita takana, vaikkakaan suurta osaa ei ole merkattukaan. Olemme ilmottautuneet näyttelyihinkin, sekä laatuarvosteluun, joka saattaa olla vielä liian aikaista mutta ehkäpä pärjättäisiin (: Maneesikausi on nyt virallisesti alkanut, kentät ovat yhtä sohjoa eikä tämän kokoisella ponilla ole sinne asiaa kun vesi/sohjo ylettää poneja polviin... Mutta mikäs meidän on lämmitetyssä maneesissa treenata, tilaa riittää eikä sää pääse haittaamaan, ellei lasketa katolta tippuvia lumia jotka saivat jokaikisen maneesissa olijan säikähtämään kun tulivat kunnon ryminällä alas. Pursuit fiksuna ponina ei mahdottomasti hötkyillyt, lähinnä säikähti kohti juoksevaa kaveria ja juoksi karkuun, mutta vältyimme putoamisilta sekä vammoilta.
Treenaaminen oli kesällä hyvin monipuolista kun oli mahdollista käydä maastoilemassa, kahlaamassa ja uimassakin, mutta talvi sulkee meidät melko pitkälti maneesiin teitten liukkauden takia. Toki teemme maastolenkkejä, mutta niiden pituus on huomattavasti lyhentynyt sekä reitti on yleensä sama, turvallisin vaihtoehto. Mutta eiköhän poneille ihan riittävästi ole erilaista tekemistä talvellakin, vaikka ovatkin hyvälle tottuneet. Koitan toki keksiä jotain uutta, katsotaan (:

13.10.2010
Kirjoittelen kuulumisia hieman, kun edellisestä kerrasta on jo yli kuukausi. Olemme osallistuneet valtavaan määrään kilpailuja, osa on menny hyvin, osa hyvin huonosti. Kaipaisin enemmän tasaisuutta kilpailusuorituksiin, mutta oletettavasti ajan myötä poni alkaa tottumaan enemmän kilpailutilanteeseen, eikä hermoilisi niin paljon. Pursuitille (sekä muille poneille) ajattelin antaa muutaman kevyemmän päivän tälläisen rupeaman jälkeen, ohjelmassa vain kevyitä käyntilenkkejä ja maastakäsin työskentelyä. Tämän kokoisten ponien kanssa on mukava työskennellä ihan vain maasta käsin, ja olen miettinyt, että olisikohan vaikka Pursuitista leikkimieliseen agilityyn, ehkä kilpailuihinkin jos mahdollista (: pitääpä ottaa selkoa lajista ja alkaa pikkuhiljaa treenailemaan muun ohessa, olisi tervetullutta vaihtelua poneille sekä minulle.

1.9.2010
Kävimme tänään reippaalla maastolenkillä kirpeässä syysilmassa. Jo pihasta lähtiessä ori odotti innokkaana korvat hörössä tulevaa retkeämme, ja kun pääsimme pihasta siirtymään hiekkapohjaiselle metsätielle alkoi pieni hyppelehtiminen, pystyin melkein kuulemaan kysymyksen "joko saa juosta? joko saa?" enkä voinut olla nauramatta ponin innokkuudelle. Varttitunnin kävelemisen jälkeenpikku ori edelleenkin hyppelehti innoissaan, ja tehtyäni muutamia pysähdyksiä ja todetessani orin olevan hyvin kuulolla nostimme ravin. Mikä spurtti! Ratsastelimme ravissa sekä käynnissä pitkin polkuja ja metsäteitä puolen tunnin ajan, kunnes saavuimme takaisin maantielle. Pursuit tiesi kyllä mitä edessä oli - sama mäki mikä aina mennään "kovaa" ;) Hurjimus sitten otti mahtavat vauhdit, ja ihan hetkessä olimme mäen päällä. Eteenpäinpyrkivyyttä maastossa orilla on vähän liiankin kanssa, selästä käsin poni on vielä ihan hallittavissa, mutta ajaen maastoon en yksin ketään laske Pursuitin kanssa, poni toimii paljon paremmin toisen valjakon takana kun ei ole näkyvissä vapaata tietä. Loppumatkasta katselimme sitten enemmän maisemia kun kun ori oli päässyt purkamaan tarmoaan. Päivä oli kaunis, aurinko paistoi jostain horisontista pilvien välistä häikäisemättä, ja ilma oli piristävän viileä. Syksy koputtelee jo ovella, kohta on taas aika siirtyä maneesiin ja maastoon uskaltaa vain kunnolla topattuna ;)


1.9.2010
Kävimme tänään reippaalla maastolenkillä kirpeässä syysilmassa. Jo pihasta lähtiessä ori odotti innokkaana korvat hörössä tulevaa retkeämme, ja kun pääsimme pihasta siirtymään hiekkapohjaiselle metsätielle alkoi pieni hyppelehtiminen, pystyin melkein kuulemaan kysymyksen "joko saa juosta? joko saa?" enkä voinut olla nauramatta ponin innokkuudelle. Varttitunnin kävelemisen jälkeenpikku ori edelleenkin hyppelehti innoissaan, ja tehtyäni muutamia pysähdyksiä ja todetessani orin olevan hyvin kuulolla nostimme ravin. Mikä spurtti! Ratsastelimme ravissa sekä käynnissä pitkin polkuja ja metsäteitä puolen tunnin ajan, kunnes saavuimme takaisin maantielle. Pursuit tiesi kyllä mitä edessä oli - sama mäki mikä aina mennään "kovaa" ;) Hurjimus sitten otti mahtavat vauhdit, ja ihan hetkessä olimme mäen päällä. Eteenpäinpyrkivyyttä maastossa orilla on vähän liiankin kanssa, selästä käsin poni on vielä ihan hallittavissa, mutta ajaen maastoon en yksin ketään laske Pursuitin kanssa, poni toimii paljon paremmin toisen valjakon takana kun ei ole näkyvissä vapaata tietä. Loppumatkasta katselimme sitten enemmän maisemia kun kun ori oli päässyt purkamaan tarmoaan. Päivä oli kaunis, aurinko paistoi jostain horisontista pilvien välistä häikäisemättä, ja ilma oli piristävän viileä. Syksy koputtelee jo ovella, kohta on taas aika siirtyä maneesiin ja maastoon uskaltaa vain kunnolla topattuna ;)









© Bia ellei toisin mainita. Kuvista suuret kiitokset Liisa H.